Vuosi on kääntynyt marraskuuhun. Aina silloin, kun mulla olisi aikaa kirjoittaa, unohdan koko blogin, ja sitten kun ei ole aikaa, muistan: "Ai niin, en oo kirjottanu hetkeen blogiin!" No, niin sitä taas olisi esseiden tarkistusrumba käynnissä, mutta tässä mä kirjoittelen tänne... :)
Tärkein asia, mitä tässä on edellisen postauksen jälkeen käynyt, on: meille tuli koiranpentu! ♥ Kerron nyt "lyhyesti", miten Luna päätyi meille ja millainen siitä on näiden kolmen kuukauden aikana tullut.
Etsittiin shelttipentua jo pidemmän aikaan, ekoja kyselyitä laiteltiin alkukeväästä. Oli pari paikkaa, jotka vaikutti sellaisilta, että ehkä voisi saadakin koiranpennun. Kyselijöitä on kuitenkin niin paljon (varsinkin koronakeväänä), että aina löytyi pienille pentueille toiset perheet. Yhteen kenneliin oltiin kuitenkin yhteydessä pitempään, mutta varmuutta pennusta ei ollut. Vasta kun viimein soitin, kerrottiin, että kotivaihtoehtoja viimeiselle pennulle oli kaksi. Meidän onneksemme pystyimme menemään heti samalla viikolla käymään kasvattajalla, mikä varmaan sinetöi sen, että pentu meille luvattiin. Ja niin me ruvettiin kahdessa viikossa haalimaan kaikkea tavaraa, jota pienen pennun kanssa tarvitsee. Saimme kyllä Lunan mukaan hienon pentupaketin, jossa oli todella paljon kaikkea hyödyllistä.
Heinäkuun lopussa sitten kävimme hakemassa Lunan kotiin. Luna on alusta asti ollut huikean rohkea ja ennakkoluuloton pentu. Olemme panostaneet sen sosiaalistamiseen, ja ihmiset varsinkin ovat Lunan mielestä huippuja, mikä ei ole itsestäänselvyys shelttien kanssa; ne kun voivat olla myös varautuneita vieraita kohtaan. Mutta ei meidän Luna. ♥
 |
| Lunan hakumatka |
 |
| Eka päivä uudessa kodissa! |
Halusimme, että Luna pääsee heti siihen kotiin, jossa se tulee elämänsä viettämään, eikä muutenkaan olisi ollut hyvä, jos se olisi ensin joutunut pariksi viikoksi jonnekin muualle ja sitten olisimme vasta muuttaneet uuteen kotiin. Eli nukuimme ekan yön uudessa kodissamme samana päivänä, kun Luna tuli kotiin. Seuraavana päivänä haimme myös Sanin, jotta koirat voivat tutustua toisiinsa. Sanihan ei ole hirveästi ollut koirien kanssa tekemisissä koko elämänsä aikana, varsinkaan pentujen, mutta kohtaaminen sujui hienosti. Lunan kasvaessa ja rohkaistuessa leikkimään Sani ei olekaan aina jaksanut pienen pennu touhotuksia, mutta sietää Lunaa hyvin, välillä jopa leikkii sen kanssa.
Vaikka Luna on maailman ihanin ja söpöin, niin ei tämä pentuaika helpointa ole ollut. Luna on oikeasti erittäin energinen, joten se tuhlaa energiaansa eri tavoin eikä aina niin sopivilla tavoilla. Se härnää Sania (roikkuu sen korvissa ja hännässä, hyppii päälle), käyttää neulahampaitaan KAIKKEEN (meidän käsiin, seiniin, listoihin jne.), juoksee vain hulluna ympäriinsä eikä kuuntele silloin ollenkaan, vetää hihnassa... Yksin jäädessään pissa ei ihan aina mennyt alustoille, jolloin se on mennyt laminaattilautojen välistä. Kakkaa ei välttämättä aina ole löytynyt, koska se on välillä syönyt sen. Tai sitten se oli levitettynä pitkin lattiaa. Kovin paha se ei ole haukkumaan, mutta se saattaa haukahtaa jollekin olemattomalle asialle, mikä saa Sanin räksyttämään sen jälkeen (ja Sanilla se sitten jää vähän päälle). Täytyy sanoa, että jos olisin tiennyt, että koiranpentu osaa olla näin tuholainen, en tiedä, olisinko halunnut uutta koiraa.
Mutta tämä kaikki vain kuuluu pienen, energisen pennun elämään. Luna on kuitenkin myös erittäin fiksu, kiltti ja rohkea. Se osaa jo liudan erilaisia käskyjä, jotka se on oppinut nopeasti. Käytöstavat ovat kohentuneet huomattavasti, ei enää juuri järsitä mitään kiellettyä (paitsi omaa lelulaatikkoa). Hihnassa osataan jo kävellä melko hienosti, välillä innostuessa mennään hihna kireällä, mutta muistaa taas olla vetämättä, kun pysähtyy. Se on ollut jo pari viikkoa sisäsiisti (lukuun ottamatta viikko sitten tapahtunutta pientä vahinkoa mun porukoilla, mutta kotona ei ole käynyt mitään). Ja onhan Luna niin valloittava ja ihana persoona, ettei sitä voi olla rakastamatta. ♥
 |
| 2 kk |
 |
| 2,5 kk + Sani |
 |
| 3 kk |
 |
| 3,5 kk |
 |
| 4 kk (ja tästä kohtaa korvat on eläneet omaa elämäänsä) |
 |
| 5 kk |
 |
| nyt ♥ |
Siitä on kasvanut jo iso tyttö! Lähes kaikki hampaat on vaihtuneet (onneksi!), ja turkki alkaa nyt pikkuhiljaa kasvaa. Varmaan seuraavan kerran kun muistan tehdä päivityksen, Luna on jo yli vuoden.. :'D
Mutta mitä muuta meidän elämään kuin koiranpentu? Eipä hirveästi muuta. Aloitin työt uudessa työpaikassa. Lukkarit on ollut näin ylimääräiselle tuntiopettajalle aivan hirveät, hirveä määrä hyppäreitä ynnä muuta tyhmää. Työt on tällä hetkellä aika stressaavaa: en ole kovin motivoitunut, kun työssä jaksamisessa on niin paljon ongelmia. Mutta ehkä se helpottaa... Toisaalta kiva olla taas koulussa, mutta melkein olisin mieluummin näillä lukkareilla ja tässä koronatilanteessa etänä.
Omassa uudessa kodissahan me olemme asuneet tosiaan sieltä heinäkuusta asti, mutta ei vieläkään kaikki ole aivan valmiina. Muutamia listoja puuttuu, alakerta on täysin kesken jne. Tällä viikolla on laitettu verhotankoja, joten ehkä saa verhojakin.. :) Mutta heti kun tämä kämppä näyttää siltä, että kehtaa ottaa kuvia, teen tännekin päivityksen.
Sulkkis on ollut mun voimavara. Onneksi se on nyt syksyllä saanut pyöriä normaaliin tapaan, ja jopa kisoissa on päässyt käymään. Toisaalta kaiken työkiireen keskellä tuntuu, ettei elämässä ole mitään muuta kuin työt ja sulkkis ja koira, millekään muulle ei jää aikaa. Mutta sulkkis on ainoa paikka, jossa en stressaa töitä!
Joulu lähenee, ja lukuvuosikin on kohta jo puolessa välissä. Aika kuluu hirmunopeasti.
Pitää palata taas esseiden äärelle. Nähdään taas hamassa tulevaisuudessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti