Tässä on ollut pikkuisen häslinkiä viime aikoina, mm. muutto oli tuossa reilu viikko sitten!
Torstaina (31.10.) kannettiin viimeiset kamat ulos entisestä kämpästä ja superkuuraaminen. Avaimet päästiin palauttamaan Helsinkiin noin yhdeksältä illalla. Kamat siis nököttivät Mikon porukoilla seuraavan yön, ja perjantaina päivä alkoi uusien avaimien noutamisella. Käytiin katsastamassa ja siivoamassa kämppä ennen kuin tavaraa roudattiin sisään. Kolme kertaa se vaati edestakaisin ramppaamista. Mutta nyt alkaa tavarat olla paikoillaan ja paikka näyttää kodilta. :) Sanikin on nyt kylässä!
Pikku vinkkejä, kun muuttaa (joista itse älysin muutamat vasta jälkeenpäin):
- Merkitse laatikot/kassit, mitä niissä on, ja yritä saada samankaltaista tavaraa aina samaan laatikkoon/kassiin.
- Kangaspussit ja muut kassit ovat käteviä, sillä niitä jaksaa paremmin naisväkikin kantaa. Muista kuitenkin, että niitä on vaikeampi latoa autoon ja tavara jakaantuu moneen eri pussiin.
- Jos joutuu HOAS:in sisällä muuttamaan, avaimet tosiaan joutuu palauttamaan edeltävänä päivänä kuin uuden kämpän avaimet saa (jos siis edellinen asukas ei ole luovuttanut yhteystietojaan, että avaimet saisi nopeammin). Varaudu siis hyvissä ajoin, missä saat tavarat säilytettyä yön yli!
- Hissittömässä kerrostalossa rappusia joutuu ravaamaan moneen kertaan. Muista kantaa oikealla tavalla ja vaikka venyttele illalla!
- Hankkiudu muuttolaatikoista/-pusseista eroon mahdollisimmat nopeasti, etteivät ne jää tilaa viemään! (Joillakin ne jäävät vuosiksi kaappiin odottamaan.)
Nyt on siis alkanut elämä uudessa, aivan omassa (tietenkin myös Mikon) kodissa! Johan sitä tuli totuteltua siihen lähes puoli vuotta, kun Mikon nurkissa pyörin niin paljon ja osallistuin kustannuksiin. Nyt sentään saa kunnon opintotukea, kun ei ole enää kirjoilla vanhempien luona. :b
Muuten ei olekaan ehtinyt tapahtumaan juuri mitään. Koulu sujuu leppoisasti, välillä tulee kamalia kirjoitustehtäväsumia, ja pitäisi jaksaa. Olihan tuossa fuksisitsit, niissä oli ihan kivaa. En ehkä ikinä vaan ole ollut mitään yhteislaulufani, niin kävi pitemmän päälle tylsäksi ne kaikki juomalaulut...
Viime viikonloppuna oltiin Mikon porukoiden kanssa mökillä tekemässä kaikkia pikkuhommia, kuten puiden pilkkomista ja haravoimista. Yöksi menimme kuitenkin Mikkeliin hotelliin, kävimme syömässä ravintolassa ja illan päätteeksi hohtokeilaamassa. :)
Tulevia tapahtumia on jonkin verran. Tupareita on tulossa enemmänkin, kun eka Mikon kavereille järjestettävät synttärituparit ja sitten mun kavereille ja lopuksi vielä vanhemmille. Ehkä sitä jaksaa kestittää kaikki. :D Sitten myös kaverin synttärit (jee, taas keilaamaan).
Sitten pitää vähän ihkuhehkuttaa: How I Met Your Mother (=HIMYM) on kyllä ihan paras sarja! Ollaan Mikon kaa katottu nyt seitsemän kautta ja kahdeksas käynnissä. Olen yleensä katsonut pelkkiä draamasarjoja tai joitakin tosi tv -sarjoja. Mutta tämä on ollut tarpeeksi hyvä komediasarja, että olen jaksanut katsoakin. Päädyin itse katsomaan sitä, kun muutamat muut olivat puhuneet siitä ja Mikko oli joskus laittanut mut katsomaan ensimmäisen jakson. Suomen telkussakin tämä on pyörinyt, nimellä Ensisilmäyksellä. (Se on kyllä ihan järjettömän tyhmä suomennos, sillä koko sarja kertoo siitä, kuinka päähenkilö tapaa tulevien lastensa äidin. Ja siihen menee yhdeksän kautta! Mikä ihmeen ENSIsilmäys se silloin on?)
 |
| Lily, Marshall, Ted, Robin ja Barney |
Ja mulla on edelleen vähän ongelmia tämän mun blogin kanssa. Tuntuu aina, ettei mulla ole mitään hyviä aiheita, joista kirjoittaisin. En usko teitäkään niin järjettömästi kiinnostavan mun ainaiset löpinät omasta elämästä. Sarjisblogina se voisi olla mielenkiintoisempaa, mutta arvatkaapa vain, jaksaisinko piirtää niitä merkintöjä. Toisaalta ei ole mitään aihettakaan, josta voisin kirjoittaa. En jaksaisi puhua vain Sanista (vaikka se mainio koira onkin ♥), piirtämisestä tai sulkkiksesta. En ainakaan vain koulusta. Any help? Onko hyvä näin vai kaipaatteko jotain eksaktimpaa aihetta kuin mun koko elämä? :D
Näihin tunnelmiin.
