Luen luen, minä tyttö luen, minä tykkään olla lukemassa!

Rullaatirullaa aika taas!

Eletään jo pitkällä syyskuun puolella, mikä meinaa kahta asiaa: työt loppuivat ja koulu alkoi. Myös treeneihin pääsee nyt säännöllisesti, eikä tarvitse jättää väliin töiden takia. Ensimmäinen periodi on hieman rankahko (onko se edes sana), sillä pöydällä nököttää tällä hetkellä 12 lukematonta kirjaa ja 5 luettua (ainakin jollain asteella) kirjaa.

Hitusen stressaa ajan riittävyys, sillä jotenkin pitäisi saada vähintään kaksi kirjaa viikossa luettua. Lisäksi kahdesta kirjasta pitää kirjoittaa kolmesivuinen analyysi, ja vielä kolmesta viisisivuinen. Ja totta kai meillä on muutakin kuin nämä kirjat, parit ryhmätyöt ja muut kirjoitustehtävät... Olen onnellinen, jos selviän tästä ekasta periodista. Sen jälkeen 2. periodissa onkin vain yhtenä päivänä koulua = paljon vähemmän luettavaa. Tosin pitäisi saada suoritettua vähintään yksi kirjatentti, mieluummin kaksi. Oispa jo joulu...

Mikolla on tosiaan nyt kaksi ulkomaanreissua takanapäin, seuraava ei ole vielä tiedossa. Onneksi juuri nyt, kun hän on Suomessa, hukun näihin koulujuttuihin... Noh, onneksi sitä kerkeää sentään jotain tehdä yhdessäkin. Tein viime kotiinpaluun kunniaksi Pätkis-vadelmatäytekakun, tuli oikein hyvää! (Ja viilsin veitsellä käteeni, kun leikkasin kakkupohjaa..)

Kuten sanoinkin viime postauksessa, viime viikonloppuna oli Mikon ja hänen kahden sisarensa valmistujaisjuhlat. Oli oikein mukavaa, paljon oli ohjelmaa, jotka tulivat aivan täytenä yllätyksenä (varsinkin juhlakaluille). Meille oli varattu oikein kampaaja-meikkaaja, ekaa kertaa sellaisessa käsittelyssä!

Valmistujien vanhemmat päästivät korkeuksiin jokaiselta vieraalta saamansa ilmapallon symbolisena eleenä.

Muutamat kukat kotiin tuotavaksi!

Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä Mikon kummitädin kanssa poimimaan sieniä. Huvittavaa sinänsä, että mut löytää sienimetsältä, koska: 1. en syö sieniä ja 2. oon vähän vainoharhainen hirvikärpästen kanssa. Luultavasti siis menen metsään jossain astronautin puvussa ja kerään sieniä, koska "toi oli niin täydellisen näköinen". Madonsyömät ja limaiset yksilöt jätän jollekin muulle kerättäväksi.
Muuten syksy on melko tyhjä. Tosin en ihan hirveesti ohjelmaa haluakaan, kun koulu syö jo nyt niin suuren osan ajasta, että jossain välissä on vain pakko olla ja rentoutua. Mutta odotan silti jo ensimmäisiä kisoja, jäi harmittamaan, etten osallistunutkaan nyt syyskuussa. Seuraavat odottelevat siis lokakuun puolella, joten kunnon kohotus jatkukoon!

Vielä loppuun kuva sääilmiöstä:

Hauskaa alkanutta syksyä, everyone!
(Pst, who understood the title? Kyllä, se on Spektin Juomalaulua mukaileva.)