Mutta täytyy myöntää, ettei blogi ole ollut päällimmäisenä mielessä. Koulu on syönyt niin suuren osan ajasta ja tuntuu, että mun nykyinen jatkuva olotila on stressi. Stressaan kymmenestä miljoonasta asiasta. Muun muassa näistä:
1. Omat harjoitustunnit. Taas on harjoittelu käynnissä, ja mulla on alkamassa viiden tunnin kokonaisuus ensi viikolla. Olen jotenkin menettänyt uskoani opettajuuteeni tämän harjoittelun aikana, vaikka syksyllä olinkin melko positiivisin mielin. En olekaan enää varma, olenko pätevä opettaja ja onko ne oppilaat niin kivoja... Mutta nämä tunnit on kahden viikon aikana, ja harjoittelu loppuu niiden jälkeen.
2. Opettaja työnsä tutkijana -seminaarityö. Piti kerätä aineisto ja analysoida se. No se on tehty, mutta tuo työ pitäisi saada valmiiksi. Vielä puuttuu teoriaosuus kokonaan ja analyysiosiota pitäisi muokata, mutta mistä aikaa tähän? Haluaisin tehdä joskus jotain muuta kuin koulujuttuja, ja monta muuta kouluasiaa on tärkeämpiä kuin tämä, joten lykkään tätä aina vaan. Mutta pian tämäkin pitäisi palauttaa (9.5. väliversio, 24.5. lopullinen), joten pakko sitä on kohta kirjoittaa tämä loppuun.
3. Uusintatentti. Meillä oli ennen harjoittelua parit tentit ja palautettavat työt. Ikinä ennen en ole feilannut tenttiä. Aina olen päässyt läpi (vaikkakin yksi kurssi meni läpi arvosanalla 1...). Mutta nyt yksi tentti hylättiin. Ärsyttää koko tentti ja kurssi muutenkin. Luennot itsessään on jo varsin informatiivisia ja paljon sisältöä, miksi ne ei riitä? Ei, pitää olla lisäksi kaksi tenttikirjaa. Joita en ehtinyt lukea. Luin kuitenkin tiivistelmät niistä (kiitos sille eräälle, joka sellaiset oli jaksanut tehdä). Tentissä kysymykset olivat täysin nippelitietoa (jokainen kysymys yhdestä osa-alueesta: yksi luennoista, yksi toisesta kirjasta, yksi toisesta). Olin opetellut onneksi muutamat jutut hyvin, ja kaksi kolmesta kysymyksestä menikin hyvin. Mutta se kolmas... jotain siihen sain, mutta ilmeisesti se on syynä, miksen läpi päässyt. Pitää kuitenkin uusia koko tentti. Vaikka ennen on voinut uusia vain sen osa-alueen, mitä ei päässyt läpi. Nyt yritän kerrata ja lukea uusintatenttiin, joka on 9.5. Aika on vain kortilla. Nytkin pitäisi lukea tenttiin, mutta pakoilen sitä tällä hetkellä kaikin keinoin. Ärsyttää.
4. Pedagogisten opintojen lopputyö. Tämä on oikeesti ihan naurettava. Ihan kuin tuo OTT-työ ei riittäisi. Pitää lisäksi tehdä reflektoiva lopputyö. Joka saa olla viisisivuinen essee TAI mikä tahansa luova työ (kirjallinen, musiikillinen, kuvataiteellinen... you name it) ja sille sivun mittainen perusteluteksti. No kummankohan valitsen... Vaikka tämä on periaatteessa ihan läpihuutojuttu (piirtäminen on kivaa), aikaa ei vain oikein ole. Tämä pitäisi puolestaan olla valmis 12.5. Eikä tämä todellakaan ole prioriteetti numero uno.
5. Sulkapallo. Vaikka tämä on kyllä kaksiteräinen miekka. Toisaalta nautin, että pääsen nollaamaan ajatukset ja oikeasti unohdan pelatessa kaiken kouluun liittyvän. Toisaalta kuitenkin stressaan, että en kehity ja ennen minua selkeästi heikommat alkavat saavuttaa. Kisoissa ei tule juuri menestystä. Olen hidas, ja tekniikassani on runsaasti parantamisen varaa. Kunto on heikko. Siitepöly/katupöly vaikeuttaa hengitystä. Suurin ongelma on mentaalinen puoli: masennun tappioista todella paljon. En jaksaisi aina hävitä. Yritän nähdä häviössä aina kehityskohteeni ja ottaa niistä onkeeni, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Pää ei tällä hetkellä kestä, enkä osaa sanoa, mikä siihen auttaisi. Viime viikonlopun kisoissa kaksari harmitti vähän, mutta ei niin paljon kuin sekarifinaalin häviäminen. Menin aivan tomuksi sen jälkeen. Mentaalivalmentajalle olisi käyttöä.
6. Häät. Nämä ovat tällä hetkellä enemmän sellainen taustajuttu, joka muistuttaa, että näitäkin pitäisi miettiä. Osaltaan häät ovat todella ihanaa mietittävää, tykkäisin miettiä ja näperrellä koristeita ynnä muuta. Aika ei vain todellakaan riitä tällä hetkellä tähän. Asiaa ei auta, kun vähän väliä joku kysyy: "Mites hääjärjestelyt sujuu?" Tai eräs henkilö tuntuu olettavan monia asioita meidän häistä (esim. "kai se on ok, jos se hlö X tuokin avecin"). En vain jaksaisi tällaista. Mutta tämä on stressin aiheista pienimpiä.
---
Huh, siinä avautumista. Ehkä vähän jostain muustakin voisi puhua, ettei aivan synkistelyksi mene! Mitäs tässä kevään aikana on ehtinyt tapahtua?
Niin ja olihan tuossa joulukin välissä. Vietettiin se Lapissa. Sanikin oli mukana. ♥ Oli kyllä ihanaa, kun oli valkea joulu. Muutenkin Lapin-reissu oli oikein mukava. Kelit oli hyvät, juuri sopivasti pikku pakkanen (viikko sen jälkeen kun tultiin pois, oli -20).
Maaliskuussa oli synttärit. 24 vuotta! Vain vuosi ja olen elänyt neljännesvuosisadan verran. Hui.
Käytiin Mikon kanssa Nuuksiossa tämän kuun alussa. Sää ei oikein suosinut, oli sateista ja sumuista, mutta oli kuitenkin ihan virkistävä viikonloppu tämän kaiken keskellä.
Tältä osalta sepustukset loppuvat tähän. Vielä viimeiset rutistukset koulun kanssa ja kesällä on lomaa! (Vaikkakin kirjatentin yhden kurssin ja suunnittelen häitä, niin eipähän ole töitä häiritsemässä. :D) Hyvää loppukevättä ihmiset, nauttikaa lämpiävistä säistä!
