Yllättäen kun harjoittelu alkoi, vapaa-aikani on ollut käytännössä nolla. Mutta tässä vaiheessa syksyä harjoittelu on jo loppupuolella, ja jo seitsemän harjoitustuntia takana, yksi jäljellä! Tuntisuunnitelmat ja tehtävien tekeminen vievät yllättävän kauan, ja tuntuukin, etten ole muuta tässä nyt kuukauteen tehnyt. Tietty treeneissä olen käynyt, mutta muulle tekemiselle ei ole hirveesti ollut aikaa. Ja koska edelliset kaksi viikonloppua meni kisoissa ja koulutuksesta, on katujyrän alle jäänyt olo. Mutta nyt helpottaa, sillä seuraava harjoitustuntini on vasta harjoittelun tokavikana päivänä, eli 15.12. Jo riittääkin..
Mutta olen yllättynyt muutamasta asiasta. 1) Itestäni. En olekaan jännittänyt tunteja niin paljon kuin yleensä esiintymisiä olen jännittänyt. Tämän päivän tunnista oikeasti jopa tykkäsin, seiskaluokkalaiset on aika kivoja. 2) Oppilaista. Heitä mahtuu jokaiseen junaan, mutta tähän mennessä kaikki on ollut oikeesti aika jees. Toki villejä tapauksia mahtuu mukaan, mutta mitään inhottavia ei ole ollut. Ryhmät ovat tosi erilaisia, ja varmasti vielä koulukohtaisesti eroa on paljon. Mutta tuolla koulussa ne on ainakin kivoja. 3) Aikataulutuksesta. Se on oikeesti ollut tosi tärkeää. Mun viikot on täyttynyt samaan tyyliin kuin koululukkari erilaisista seminaareista, pohjatunneista, harjoitustunneista, ryhmänohjauksista ynnä muista, ja joka viikko on erilainen. Kerran unohtui kalenteri kotiin, ja heti missasin yhden seminaarin. Ja pelkästään vapaa-ajankin kannalta. "No tona keskiviikkona pääsen jo 12.45, nähäänkö suoraan sen jälkeen? Treenit alkaa 18.30." Mut nyt helpottaa, ens viikolla tasan kaks päivää, jolloin täytyy yhdeksi tunniksi raahautua paikalle.
Mutta se siitä! Mun elämässä ei juuri muuta ole tapahtunut, mutta oli tässä parit bileet, valmentajakoulutus ja kisat. Kisat meni pyllylleen ja mua harmittaa edelleen tosi paljon mun kaksarihäviöt. B- ja A-luokat yhdistettiin, ja silti ei ollut kuin kolme pelaajaa, joista mä olin ainoa A-luokassa oleva. Ja silti mä menin häviämään. Tiukkoja pelejä, mutta silti. Ainaiset tappiot laskee motivaatiota suuresti.. Mutta onneksi nelurissa ja sekarissa päästiin finaaliin asti, jossa kuitenkin ulkomaalaisvahvistuksille hävittiin.
 |
| Kisapalkintoja! |
- - - - - - - - - - - - - - - -
Sitten tulee totaalinen aiheen muutos. Kuten jossain vaiheessa uhkailin, alkaa häiden lähestyessä tulla enemmän hääpostauksia. No, tässä puolikas sellainen. Eli missä vaiheessa mennään?
Varatut asiat
1. Hääpaikka. Se on hoidettu jo viime kesän aikana, joten siitä ei ole tarvinnut stressata. Ja se on samalla myös vihkimispaikka, joten sitäkään ei tarvitse erikseen varailla.
2. Häämatka. Saatiin alkuviikosta hoidettua myös tämä. Pakko todeta, että kyllä on matkustaminen kallista. Jouduttiin tinkimään aika monesta asiasta (kohteesta, kestosta...), mutta loppujen lopuksi saatiin kyllä ihana hotelli. Ei ole varaa olla kuin viikko, mutta onpahan all inclusive!
Tämä: Sensimar Kalliston Resort & Spa by Atlantica. Oltiin elokuussa -12 tuolla samassa kaupungissa noin kilsan päässä toisessa hotellissa. Päästään verestää muistoja suhteen alkuajoista. ♥
 |
| Kuva on TUIn sivuilta. |
4. Hääkuvaus. Tämä on käytännössä hoidettu, vaikka ei vielä täysin. Sain jo tarjouksen kuvaajalta, ja ajattelin sen hyväksyä, joten se on paria sähköpostia vaille hoidettu. Halutaan siis vihkimisen kuvaus, hääpotretit miljöössä ja kaksi tuntia juhlan alun kuvausta.
Seuraavat pian hoidettavat asiat
1. Hääyön hotelli. Olen jo oikeastaan päättänyt, mitä haluan, mutta pitäisi vielä vaan soittaa sinne hotelliin ja varata. Ajateltiin siis Solo Sokos Hotel Tornia. Se on tosiaan Helsingissä, vaikka Porvoossa on häät, mutta Porvoossa ei ollut kivoja hotelleja...
2. Vihkijä. Yritin hoitaa tätäkin jo kesällä, mutta silloin vastaus oli, että kokeile uudestaan vuodenvaihteen jälkeen. No, laitoin tänään uuden sähköpostin. En halua, että ne ottavatkin jo aikaisemmin varauksia vastaan ja vihkijä meneekin sivusuun!
Olen jo alkanut pohtia hääkutsuja: materiaaleja, tekstiä ym. Myös sormusta olen jo katellut, vaikka sitä ei ehkä ihan vielä tarvitse hoitaa. Mutta parempi olla ajoissa! Paljon on kuitenkin vielä hoidettavaa, joten eespäin, sanoi mummo lumessa.
- - - - - - - - - - - - - - - -
Ja siihen päättyi hääosuus. Palataan astialle piakkoin, yritän ehkä ennen joulua vielä! :D
