Love drowns you in tears and then sets your heart on fire

Love makes no sense
Love has no name
Love drowns you in tears and then sets your heart on fire
Love has no fear, love has no reason

Biisi on Amy Lee - Love Exists. Muutenkin ihanat sanat, kannattaa katsoa. Tämä soi meillä, kun kävelin Mikon luokse. ♥

Häät tuli ja meni! Samoin häämatka tuli ja meni! Teen häämatkasta erikseen postauksen, nyt keskityn itse häihin.

© Antti Kokko

Meidän päivä oli siis 5.8. Herätys oli jo aikaisin (7.30), vaikka vihkiminen oli vasta 15.30. Rauhallinen aamiainen, suihku, meikkipohja ja kohti kampaajaa. Kampaaja loihti kampauksen, johon olin erittäin tyytyväinen. Siitä sitten toisen kaason luokse ja siellä meikki loppuun. Lisäksi vähän kynsien korjailua, kun idioottina laitoin nuo kuvassa näkyvät timangit jo edellisiltana. Sitten mekko päälle ja menoks! Kohti Porvoota.

Päästiin Kiialan kartanolle ja piilouduttiin pieneen huoneeseen odottamaan vihkijää. Vihkijä oli hieman myöhässä, mutta sitten pääsin viimein kävelemään tulevan mieheni luokse. Vihkijä puhui aluksi rakkaudesta. Sitten luimme itse kirjoittamamme vihkivalat toinen toisillemme. Sitten oli aika sanoa tahdon. Vaihdettiin sormukset, ja niin olimme naimisissa!

© Antti Kokko

Saimme onnittelumaljat käsiimme. Isäni nosti maljan meille, jonka jälkeen kaikki vieraat kävi vuorotellen onnittelemassa meitä. Sen jälkeen vieraat lähtivät vieraskirjakuviin, me kaksi taas valokuvattavaksi.

© Antti Kokko

Kuvien jälkeen menimme syömään. Olimme itse valinneet, mitä haluamme menuun. Alkuruokana oli salaattibuffetti, jossa oli caesarsalaattia, parmesaani-ananassalaattia, kana-pestopastasalaattia, tzatsikia ja paljon muuta. Pääruuaksi tuli pöytiin tarjoillut annokset: naudan ulkofilettä, kermakastiketta ja perunagratiinia. Ruuan jälkeen oli pieni tauko, jolloin kävimme uudestaan kuvattavana.

© Antti Kokko. Huomatkaa sulkapallot meidän välissä. :)

© Antti Kokko

Tauon aikana oli myös ohjelmaa. Poissa ollessamme vieraat tekivät kuva-arvoitusta (pinkka kuvia meistä, jotka piti järjestää aikajärjestykseen) ja keksivät meille Alias-sanoja. Kun tulimme takaisin, minä ja Mikko vedimme Aliaksen. Mikko raukka onnistui tulemaan kipeäksi hääviikolla ja hääpäivänä siltä lähti kokonaan ääni, joten mä selitin, Mikko arvasi. Aliaksen jälkeen oli Sulhanen vai morsian? -visa. Se oli eräänlainen muunnelma perinteisestä kenkäleikistä. Kysymykset olivat samantyyppisiä kuin siinä, mutta vastaajina toimi vieraat. Minä seisoin toisella puolella huonetta, Mikko toisella. Vieraille esitettiin kysymyksiä, esim. Kumpi on korkeammin luokiteltu sulkapallossa? (Vastaus: minä.) Vieraat seisoivat omilla paikoillaan ja kääntyivät sen suuntaan, kumpaa arveli kysymyksen koskevan. Jos vastaus oli oikein, vieras jäi seisomaan. Jos väärin, hän istui alas.
Vieraat suorittivat näitä joukkueena. Kuva-arvoituksen he tekivät joukkueena yhdessä, visan taas omatoimisesti, mutta vastaukset vaikuttivat joukkueen pistemäärään. Eniten pisteitä sai se joukkue, jolla oli kaikkien kymmenen kysymyksen jälkeen vielä jäseniä seisomassa. Loppuun selvisi tosin vain yksi. Toisena tullut joukkue oli se, joka oli pudonnut toiseksi viimeisenä jne. Pistemäärä laskettiin, ja palkinnoksi voittajajoukkue sai kahvia, teetä ja kaakaota.

© Antti Kokko

Sen jälkeen oli kakku ja kahvi, jonka aikana sai pitää puheita. Neljä ihmistä piti puheen: sulhasen isä, mun molemmat kaasot ja Mikon bestman. Tarkoitus oli, että Mikon vanhemmat olisivat pitäneet yhdessä puheen, mutta Mikon äiti joutui valitettavasti sairaalaan kesken häiden... Ei onneksi enää mitään hätää. Kakku oli suklaakuorrutteinen suklaatäytekakku, jossa oli mansikkatäyte.

© Antti Kokko

Kahvin jälkeen oli meidän tanssin vuoro. Häätanssibiisinämme oli Poets of the Fall'in Temple of Thought akustisena versiona.

© Antti Kokko

Tanssin jälkeen oli kimpun ja sukkanauhan heitto. Tämän jälkeen alkoi vapaampi ohjelma, kuunneltiin musiikkia, oli juomaa tarjolla ja hääpari kierteli juttelemassa vieraiden kanssa. Mikko järjesti paikan päälle myös Speden speleistä tutun nopeustestin tabletin kautta, se osoittautui kivaksi ohjelmaksi vieraille. :)

© Antti Kokko

Ilta kului todella nopeasti, ja 0.15 meidän kyytimme saapui ja lähdimme kohti hotelli Tornia. Olimme varanneet kaksi yötä sieltä, joten saimme rauhassa nauttia olostamme ja kiireettömyydestä. Bileet itse juhlapaikalla jatkuivat yhteen asti, silloin oli valomerkin aika ja viimeiset vieraat lähtivät kotiin.

Kaiken kaikkiaan häät olivat onnistuneet ja ihanat. Pieniä vastoinkäymisiäkin oli, mutta mikään ei vaikuttanut meidän onneemme mitenkään. Ehkä vinkiksi tuleville morsiamille voisin sanoa nämä asiat:
1. Yrittäkää saada kaikki hääjärjestelyt mahdollisimman pian valmiiksi, ettette joudu stressaamaan hääviikolla yhtään ylimääräistä.
2. Kannattaa tehdä lista asioista ja aikataulusta, missä järjestyksessä hoidat itsesi kuntoon, jos laittaudut itse. Eli milloin sheivaat kainalosi, milloin lakkaat kyntesi, milloin meikkaat. Helpotti huomattavasti, kun pystyin vain tarkistamaan lapulta, mitä on tehtynä.
3. Onnittelujono kannattaa hoitaa ehkä ennen onnittelumaljoja. Meillä oli vain yksi tarjoilija, joka kantoi laseja vieraille, niin aikaa meni odotteluun jonkin verran. Jos onnittelut olisi hoidettu samalla, kun vieraat saivat laseja, se olisi toiminut ehkä jouhevammin. Mutta pikkujuttu tämä onneksi oli.
4. 3-4 tuntia varsinaiselle vapaalle olemiselle on ihan minimi. Ainakin 65 hengen häissä. Siinä ajassa ehdin omat sukulaiseni käydä läpi kunnolla ja jutella heille. Mikon puolen suvulle en juuri ehtinyt puhumaan. Kannattaa siis varata aikaa juhlimiselle myös ohjelman jälkeenkin.
5. Ole uskollinen musiikkimaullesi. Jos sinä et itse tykkää jostain, ei sitä kannata sinne laittaa vain sen takia, että veikkaat vieraiden haluavan sellaista. Mulla ja Mikolla oli hyvin erilaiset musiikkimaut, joten musiikkia oli erilaista, mutta sain kaveriltani ja serkultani kehuja, kun oli heidänkin lempibiisejä listalla (heillä on samankaltainen maku kuin mulla). Musiikki on (tai ainakin oli meidän häissä) lähinnä tunnelman luoja, ei kukaan odota yökerhomeininkiä.

Häissämme kehuttiin erityisesti:
Ruokaa, tunnelmaa (monet sanoivat herkistyneensä monessa kohtaa), rentoutta, ohjelmaa/leikkejä, joita pystyi tekemään omalta paikaltaan, juoman sai heti alkuun käteen (ei tarvinnut olla kuivin suin), miljöötä ja meitä kahta ja meidän näkösiämme asioita (kuten sulkapallot vihkimisessä). :)

Ihana päivä, mutta vielä ihanampi mies. Nyt olen onnellisesti naimisissa ja tästä on hyvä jatkaa yhteistä elämäämme. ♥

© Antti Kokko

It can make you better
It can change you slowly
Give you everything you want, ask for nothing in return
In the blink of an eye, the hint of a smile
In the way you say goodbye and every time you find me